Helsingissä on tullut yleiseksi linjaksi tehdä kaavoitusta pelkästään rahankiilto silmissä, välittämättä lainkaan kaavoitetun alueen historiallisista tai kaupunginosallisista arvoista. Kaupunginosallisella tarkoitan sitä, mikä kulloisellekin kaupunginosalle on tärkeää, kaupalliset palvelut, koulut, päiväkodit, harrastustilat ja niin edelleen.
Tietenkin kaupunkiin muuttaa uusia asukkaita ja he ovatkin tervetulleita ja kaupungille tarpeellisia, mutta heitetäänkö samalla kankkulan kaivoon kaikki muut arvot ja palvelut? Omassa kotikaupunginosassani Lauttasaaressa jokainen mahdollinen tontti ja rakennus muutetaan asunnoiksi – kohta kai puistotkin. Meillä on samaan aikaan huutava pula erilaista yleiskäyttöisistä tiloista ja toisaalta palvelut ja yritykset joutuvat muuttamaan muualle, kun niille sopivia tiloja ei enää ole.
Hyväksi esimerkiksi käy vaikkapa ns. Rolaten talo, Itämerenkatu 18. Talo valmistui vuonna 1949 Oy L.M.Ericsson Ab:n tehtaaksi ja nyt siinä toimii suuri joukko erilaisia yrityksiä. Tämä talo on uudessa kaavassa muuttumassa asunnoiksi. Mitä erilaisia toimintoja tähän vanhaan tehdasrakennukseen olisikaan saanut. Saman kohtalon ovat jo kokeneet mm. Hellbergin Radiotehtaan talo (Vattuniemenkatu 25), Akreniuksen tehdasrakennus (Pohjoiskaari 15) sekä monien yritysten yhteistalona toiminut Heikkiläntie 6. Myös entinen Teollisuuden Työnjohto-opiston rakennus, jossa toimi myöhemmin Merivoimien esikunta, on muuttumassa asuintaloksi lisärakentamisen kera. Tässä tapauksessa on toki myönnettävä, että talon sijainti, Pohjoiskaari 34-36 on nykymittapuulla hieman kaukana julkisesta liikenteestä.
Onko tässä kaikessa järkeä? Ymmärrän, että tonttien omistajien kannalta on rahanarvoista myydä tonttinsa asuntogryndereille ja senkin ettei kaupunki mielellään toimi omistajia vastaan. Kuitenkin kaupunki käyttää suurinta valtaa kaavoituksessa ja sillä on mahdollisuudet päättää miten parhaaksi näkee. Kaupungin kaavoituspolitiikka on tässä suhteessa sanalla sanoen ponnetonta ja epäonnistunutta.